Massiivinen, vaikkakin hieman kiistanalainen, elämäkerta Urho Kekkosen elämästä.
Rakastan Matti Hagelbergin raaputuksia. Ihastuin niihin 90-luvun alussa BEM-sarjan myötä.
Hagelberg siis tekee kuvansa raapekartongille: musta levy, josta saa raaputtamalla valkoisen esiin.
Hagelberg siis tekee kuvansa raapekartongille: musta levy, josta saa raaputtamalla valkoisen esiin.
Kirjan alkusivuilla Hagelberg kuvaa kuinka Kekkosen piinattu haamu nousee löylynä kiukaasta ja käskee kirjoittaa elämäkertansa. Hagelberg kertookin kirjassa Kekkosen legendan, joka on huomattavasti elämää suurempi.
Kekkosen tarinaan on tosipohjaisten tapahtumien lisäksi lainattu laidasta laitaan historiallisia, kuvitteellisia sekä populaarikultturista lainattuja kertomuksia. Valas nielaisee Kekkosen kalastusreissulla Islannissa. Lapsi-Kekkonen ajelehtii kaislavenessä Kymijoessa, minkä jälkeen oravat ottavat hänet kasvatikseen ja hänestä tulee oravain Urho Kekkonen. Laskeuduttuaan ensimmäisenä ihmisenä kuuhun Kekkonen toteaa: "Kansalaiset medborgare" ja Kekkonen käy Elviksen luona valtiovierailulla.
Ainakin minuun puree Hagelbergin kuivakka ja absurdi huumori. Lisäksi minäkin olen elänyt koko lapsuuteni ja kouluaikani Kekkoslandiassa. Kekkonen on mitä sopivin legendojen kohde, sillä mitäpä ei maan isä olisi voinut tehdä: kekkonen tekee asioita. Jotenkin en voi olla vetämättä yhtäläisyyksiä tähän.
"Kekkonen" on kerännyt lukuisia palkintoja (esim. saanut Kultahuipun 2005 sekä julkaisugrafiikka- että kuva ja kuvitus -sarjoissa ja saanut Lempi Grand Prixin Kemin sarjakuvafestivaaleilla 2005). Kirja on käännetty ainakin ruotsiksi ja ranskaksi. Olisikin mielenkiintoista kuulla, miltä Kekkos-legenda tuntuu ilman omakohtaisia Kekkos-kokemuksia.
"Kekkonen" on kerännyt lukuisia palkintoja (esim. saanut Kultahuipun 2005 sekä julkaisugrafiikka- että kuva ja kuvitus -sarjoissa ja saanut Lempi Grand Prixin Kemin sarjakuvafestivaaleilla 2005). Kirja on käännetty ainakin ruotsiksi ja ranskaksi. Olisikin mielenkiintoista kuulla, miltä Kekkos-legenda tuntuu ilman omakohtaisia Kekkos-kokemuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti